Olen aloittanut Steiner-pedagogiikan yleisopinnot. Antroposofisen kolmikanta-ajatteluun perustuvan ihmiskatsomuksen mukaisesti opiskelemme taideaineita (sielullinen taso), taitoaineita (kehollinen taso) ja tietoaineita (tiedollinen taso).
Koska olen elämässäni opiskellut kauan ja liikaa, monet lähestymistavoista, harjoitteista ja ajatuksista ovat minulle tuttuja.
Puheoppitunti, eurytmiatunti: Veivasin näitä harjoitteita (opiskellessani 1990-luvulla Venäjällä teatteriohjaajaksi) kolme vuotta, useita tunteja viikossa. Olen äärettömän kiitollinen, että Suomesta löytyi taho, jossa nämä jalot traditiot elävät; että saan taas tehdä äänen, kehon ja tilan kanssa töitä näillä suloisilla, vanhahtavilla metodeilla. Ei haittaa, vaikka "jo osaan". Kirjansidontatunti: Takaisin kässätuntien ilmapiirissä, sohlaan enkä osaa. Olen kiitollinen, että saan taas mahdollisuuden tehdä töitä käsilläni. Ja että tällä kertaa en tunne fataaleja epäonnistumisen ja huonommuuden tunteita, vaikka tällä saralla en ole briljantti saati nero. Ei haittaa, että "en osaa".
Filosofian johdantoluento: Kuolen, räjähdän kappaleiksi. Pidättelen vaivoin raivoani. Tapan jonkun, jos enää ikinä joudun istumaan filosofian peruskurssilla ja kuuntelemaan niitä keskusteluja.
*
Kehollisella tasolla olet aina jossakin suhteessa alkupisteeseen. Vaikka tulet kuinka taitavaksi, kehosi on tänään tällainen ja jalkasi ovat maassa. On mielekästä ja tärkeää palata alkuharjoitteiden ja ei-osaamisen pariin aina aika-ajoin.
Tiedollisella tasolla kuljet yhteen suuntaan, eteenpäin. Kun tiedät jonkin asian, niin tiedät sen. Ei ole mitään järkeä, ei hyötyä palata uudelleen alkuun. Tieto kasautuu tiedon päälle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti